Elämää Itämaisten kissaveljesten kanssa: "Ai kauhee! Mä en oo muistanu kertookkaa... Kesällä ku mentihin mummikan luokse autolla, mä näin jotaki todella järkyttävää matkalla. Kattelin siinä ohi vilisevää maalaismaisemaa ja siellä pellolla oli kuolleita lehmiä! Muutama seisoskeli vielä jaloilla, mutta moni oli kaatunu sinne maahan. Herra paratkoon, millanen ympäristökatastrooffi. Miettikää mikä leksa niistä lähtee sellasella kolkyt asteen helteellä."

-

Elämää itämaisten kissaveljesten kanssa on kertomus määrätietoisesta kissasta, Manusta, joka haluaa tehdä asiat niin, kuin itse parhaakseen näkee. Manu ei kysele toisten mielipiteitä, vaan toimii ajattelematta hetken mielijohteesta. Manun "elämän pendolinolla" pääsee lujaa, mutta toimivatko hätäjarrut? Manun luonteeseen kuuluvalla tavalla kaikki kääntyy monesti päälaelleen ja pienistäkin vastoinkäymisistä saattaa tulla katastrofaalinen murhenäytelmä. Päättäväisyydellä, jääräpäisyydellä ja lujalla tahdonvoimalla Manu löytää kuitenkin aina jotakin hyvää elämästä. Manu on sosiaalinen, mutta kuitenkin itseään rakastava päällepäsmäri, joka sättii veljeään Messiä. Pääseekö Messi pakoon nousevaa myrskyä? Manu kertoo veljesten arkielämästä ja tohelluksista päiväkirjatyylillä mitään salaamatta ja totuuden mukaisesti.

sunnuntai 19. lokakuuta 2014

"Ai kauhee! Mä en oo muistanu kertookkaa... Kesällä ku mentihin mummikan luokse autolla, mä näin jotaki todella järkyttävää matkalla. Kattelin siinä ohi vilisevää maalaismaisemaa ja siellä pellolla oli kuolleita lehmiä! Muutama seisoskeli vielä jaloilla, mutta moni oli kaatunu sinne maahan. Herra paratkoon, millanen ympäristökatastrooffi. Miettikää mikä leksa niistä lähtee sellasella kolkyt asteen helteellä."

Elämää Itämaisten kissaveljesten kanssa

-

sunnuntai 19. lokakuuta 2014

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti