![]() |
| Miksi olla vaikea, kun vähällä vaivalla voi olla täysin mahdoton? |
-
Elämää itämaisten kissaveljesten kanssa on kertomus määrätietoisesta kissasta, Manusta, joka haluaa tehdä asiat niin, kuin itse parhaakseen näkee. Manu ei kysele toisten mielipiteitä, vaan toimii ajattelematta hetken mielijohteesta. Manun "elämän pendolinolla" pääsee lujaa, mutta toimivatko hätäjarrut? Manun luonteeseen kuuluvalla tavalla kaikki kääntyy monesti päälaelleen ja pienistäkin vastoinkäymisistä saattaa tulla katastrofaalinen murhenäytelmä. Päättäväisyydellä, jääräpäisyydellä ja lujalla tahdonvoimalla Manu löytää kuitenkin aina jotakin hyvää elämästä. Manu on sosiaalinen, mutta kuitenkin itseään rakastava päällepäsmäri, joka sättii veljeään Messiä. Pääseekö Messi pakoon nousevaa myrskyä? Manu kertoo veljesten arkielämästä ja tohelluksista päiväkirjatyylillä mitään salaamatta ja totuuden mukaisesti.
torstai 30. tammikuuta 2014
Ai kauhia! Söin justiinsa seitiä ja pakko lähtee heti liikkeelle, etten mä vaivu koomaan. Kooma ei tosin ollutkaan kaukana, ku mä jouduin erittäin kiperään tilanteeseen… taas kerran. Aattelin, et nakkelen tuos aikani kulux piipunrassia, jotta eväät laskeentuu. No sinnehän se meni soffan taakse ja mä sen perässä kovalla rytinällä. Mä en vieläkään tajua mitä tapahtu, mut mä jäin jumiin! Tää kotimainen laatuliha kärsi aika kovan kolauksen tässä kohtaa! Siellä mä sätkyttelin soffan ja seinän välissä puristuksis ja huusin, että nyt joku ja vähän äkkiä auttamaan tai mä alan hyperventiloimaan ja heitän vielä laatat tänne soffan selkänojalle. Onnex apu oli lähellä ja emäntä yritti saada musta otteen. Siitä ny mitään tullu, aivan ku olis kätensä just rasvannu ja mun roppa vaan lipsu sen käsien välissä. Multa lipsahti muutama hallitsematon kirosana. Mä en tiennykkään, et mä osaan sillä tavalla kiroilla! Hätä ei lue lakia, rivakka kiskasu soffasta ja niin mä putosin sitte lattialla. Metukka istu siinä pirullisen näkösenä et, ”Mitäs tikku tietää? Mä en oo lihava, vaan löysästi pakattu ja tässä tilanteessa siitä olis ollu sullekki apua. Nouse ny ylös sieltä kylmältä lattialta, saat vielä kivuliaan kusitaudin”.
maanantai 27. tammikuuta 2014
Ai-van mahtava vartalo! Ihan järkyttävää, jos tollanen paksukaulasuus, iso mahasuus ja jättiperseys periytyy! Puhumattakaan noista järjettömän isoista takajaloista, noihan kuuluu jänikselle! Noin suhteettomalla vartalon mallilla on nuaren miähen elämä pilalla. Mut jos tähän löytyyki joku mielenterveydellinen syy...
sunnuntai 26. tammikuuta 2014
Tota puhelua on kestäny nyt jo toista tuntia! Ku emäntä soittaa äidilleen (Mummikalle), mä edustan sille sillon vaan kotieläintä. Nää puhelut on nimittäin niin suhteettoman pitkii, et on suorastaan törkeetä olla huomioimatta mua niiden aikana. Mä käyn välillä kommentoimassa, et nyt kuule tulee kallis puhelinlasku, jos et jo lopeta. Niillä on kyllä kotisoitto, et voivat pitää auki linjaa vaikka kax-neljä-seiska… Mä en ymmärrä miten niillä riittää sitä jauhamista. Eihän kenenkään leuat kestä tollasta suun pieksentää! Joskus niillä on niin elävät keskustelut, et saattavat siinä puhelun aikana ihan jopa yökkiä, On ne nauraneetki niin, jotta on tippa silmässä ja toinen housussa =) Sen vaan sanoin, että niin on tytär ja äiti samasta puusta veistelty, puhelin addikteja molemmat. Ei ole napanuorakaan vielä katkennu, vaikka välimatkaa on liki 400 kilsaa. Niitten touhut on joskus niin käsittämättömän sekavia ja sairaita, että avohoito ei ehkä oo enää paras vaihtoehto! Mutta niinhän sitä sanotaan, että nauru pidentää ikää ja tää tutkapari ei äkkiseltään sitte nitkahdakkaan. Murehtivat vaan, jotta naururyppyjä on niin paljon ja ryppyrasvaa ostetaan joka kerta lisää, ku ovat yhdessä kaupassa. Mä oonki ihmetelly, mitkä noi potkukelkan urat on tuos molempien naamas, mut seki selvis sitte lopulta. =) Kyllä elämä on ihanaa!
lauantai 25. tammikuuta 2014
perjantai 24. tammikuuta 2014
Tota perhanan valkosta sontaa tuli tänään lisää! Mä luulen, et musta on tulos lumisokkia! En ole nähny aurinkoa moneen päivään, mut nyt joku outo valoilmiö oli taivaalla… Siinä ei ehtiny aivotkaan reagoimaan ku mä tajusin, et mun jalat "kiiti huumassa" kohti yläkertaa. Ennenku mä huamasin, mä makasin jo ketarat kohti kattoa soffalla ja mä vaan olin... (uuuuhhh iiihanaaa) olin melki halvaantunees olotilas =) vähän niin ku transsis!
Ootko sä Metukka löytäny liimapurkin ja impannu sitä, ku roikut siinä niin luannottomas asennos, vai onx sun luamet vaan niin älyttömän rasittuneet? Sä vaikutat kyl vähän poissaolevalta. Vai aiheuttaako tää musta lähtevä kaasu sussa tollasen lamaantumisen? Mul on kyl tähän järjellinen selitys...Mun perse luulee, et mun kurkku on menny poikki, six mun hengellinen hanuri taas laulaa =)
tiistai 21. tammikuuta 2014
Tää kaveri on taas vetäny jotain. Yhdetkään tabut ei oo tehny Messiä yhtä säyseäx. Meil kaikilla on kuulemma alitajunnas muita persoonii, mut tälläst en oo ennen tavannu. Mä en tiedä miten tän voi aktivoida pois päältä. Mun sielu tarttee nyt pikasesti hoitoo, on tää nyt aika traumaattinen kokemus ja ihan kauhiaa katottavaa. Mun tarttee soittaa mun terapeutille ja puhuu tästä kaoottisest hetkestä, et mä selviin pysyviltä ja henkisiltä traumoilta! Mä luulen kuitenki, et Messin kohdalla tilanne vaatii vähintäänkin manaajan...
sunnuntai 19. tammikuuta 2014
Yleensä meillä on Messin kans hauskaa, mut se hauskuus loppu kerran lyhyeen, ku se sai muka jonku astmakohtauksen. Vali vali, lopettas ton ruikutuksen! Mä tosin luulen, et sen panta oli liian tiukalla. Kyllä ton paksun kaulan kans ei pitäs ongelmia tulla. Siihen pannan allehan on suorastaan turvatyyny lauennu! Tramaattisen yskimiskohtauksen jälkeen, sen suusta lens jotain! Aattelin heti et "Herranen aika, oox sää hullu, ei ne kukka-ampparit oo syätävix kelpaavii"!
Mun mielikuvitus on taas lentäny. Mä pääsen näköjään uskomattomille ja kertakaikkisen unohtumattomille tribeille. Miten mä voinki olla näin luava ja idearikas! Mä näin kunnon toimintapätkän viimeyänä. Miten hitossa mä oon pystyny myllertää tän sängyn näin sekasin. Tää oli kyl tähän mennes tosi levoton uni! Mä heräsin siihen, ku huusin et "lisää, lisää"! Messi katto mun päälle huuli pyäreenä ja keksin kunnon hätävalheen, että on tehty uudet jaksot Avaraan luoantoon! En kai mä ny sille kehrannu kertoo mun fantasioistani. Mun ei tartte tilittää kellekkään, mitä mun peiton alla tapahtuu =) Messillä oli tosin tähänki sanansa sanottavana: "Sä et osaa ajatella muulla ruumiinosalla ku tolla sun trimmatulla ruhollas"! Mä olin pöyristyny, mitä sekin mistään mitään tietää! Sen yleissivistys pyörii Gordon Ramseyn "Pannu kuumana" ohjelman ympärillä.
perjantai 17. tammikuuta 2014
Messin luanneanalyysi (potut pottuina =)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)













