-

-
Elämää itämaisten kissaveljesten kanssa on kertomus määrätietoisesta kissasta, Manusta, joka haluaa tehdä asiat niin, kuin itse parhaakseen näkee. Manu ei kysele toisten mielipiteitä, vaan toimii ajattelematta hetken mielijohteesta. Manun "elämän pendolinolla" pääsee lujaa, mutta toimivatko hätäjarrut? Manun luonteeseen kuuluvalla tavalla kaikki kääntyy monesti päälaelleen ja pienistäkin vastoinkäymisistä saattaa tulla katastrofaalinen murhenäytelmä. Päättäväisyydellä, jääräpäisyydellä ja lujalla tahdonvoimalla Manu löytää kuitenkin aina jotakin hyvää elämästä. Manu on sosiaalinen, mutta kuitenkin itseään rakastava päällepäsmäri, joka sättii veljeään Messiä. Pääseekö Messi pakoon nousevaa myrskyä? Manu kertoo veljesten arkielämästä ja tohelluksista päiväkirjatyylillä mitään salaamatta ja totuuden mukaisesti.

sunnuntai 19. lokakuuta 2014

-"Oon kattonu täs jonku aikaa, ku isäntä seisoo pihalla rakettireppu seljäs! Eihän tosta ny mitää tuu. Taitaa painoa olla liikaa, ku äijä ei heilaha mihinkää noi kumpparit jalaas." -"Manu! Vähänkö soot urpo. Toi ei oo mikään rakettireppu, son lehtipuhallin." -"Ai on vai? Ihmettelinki, et jos se tolla lähtee ilmahan, ni takaperin menöö."

                       

Ai saakeli! Mihinä mun korvat on? Tän täytyy olla nyt jotain vakavaa, ku Metukkaki näyttää tavallista hoopommalle. Jos aamulla alkaa porkkana maistumaan, sitte on jänisrutto iskenny.

      

"Ai että mun sieluni lepää näissä vaahteranlehti ruusuissa. Non niin kauniita ja mul on taiteellista silimää. Emäntä tekee niitä ihan hujauksessa ja mä nakkelen ne sitä mukaa lattialle ja yhteistyössä Manun kanssa... hän levittää ne sit kiireesti pitkin kämppää. Ihana kävellä kuulkaa "ruusujen" seassa, nyökytellä ku sätkyukko päätää, ku alamaiset ihasteloo."

             

-"Manu voitko sä päästää jo pois mut täältä? Sä et voi pitää mua vankina täällä enää kauaa. Mä huudan kohta ihan saakelin lujaa apua." -"Älä vingu siellä. Mä tukin sun ihon umpeen, ettet huomaakkaan. Mitäs söit mun evähät." -"Sä tiedät, et moon heikkona seitihi ja mä en voi kontrolloida sillon mun käytöstä." -"Ihan sama! Pysyt ny siellä rönös niin kauan, et pyydät ees anteeks." -"No ei mul kyl oo kiire mihkään. Vattaki on niin törkeen täynnä..."

 
                            

-"Tsiisus, moon varmaan laihtunu! Katto ny tätä roppaa. Tätä massaa on ainaki kilo vähemmän!" -"Niin varmaan. Soot laihtunu korkeintaan sata rammaa, jos sun kieles ylettää siitä selkärangan puolelle. Ikävä pudottaa sut todellisuutehe, tankki mikä tankki." -"Saankai mä ny haaveilla...

              

-"Hitto et on himmee olo. Saakelin pimiää, ettei tiedä onks yö vai päivä. Käys Metukka kattoo, onks meil ketää ees kotona." -"Ei mua ny kuule huvita. Istutahan ny täs ja kattellahan miten rumalta tää syksy näyttää." -"Meirän tarttee Metukka alkaa käyttää varmaan jotain vitamiinei ja mielellään suaraan suanehe." -"Kerranki samaa miältä. Tiputukseen vaan ja nukutus talven ylitte."