Elämää Itämaisten kissaveljesten kanssa: "Voi anna mun kaikki kestää! Leikittiin Metukan kans piilosta ja olin telkkarin takana (missäs muualla) hengittämättä ja hiljaa. Se urpo kulki ohitte monta kertaa ja pälyili vaan lattialle. Oli sellanen olo, et olin ollu siellä ainaki vartin ja lähin kattelee mihin se sokia luovuttaja on jääny. Eipä ollu hualen häivää! Jätkä makaa reporankana soffalla ja kattoo telkkaa... Meinas paukahtaa taas verisuani päästä."

-

Elämää itämaisten kissaveljesten kanssa on kertomus määrätietoisesta kissasta, Manusta, joka haluaa tehdä asiat niin, kuin itse parhaakseen näkee. Manu ei kysele toisten mielipiteitä, vaan toimii ajattelematta hetken mielijohteesta. Manun "elämän pendolinolla" pääsee lujaa, mutta toimivatko hätäjarrut? Manun luonteeseen kuuluvalla tavalla kaikki kääntyy monesti päälaelleen ja pienistäkin vastoinkäymisistä saattaa tulla katastrofaalinen murhenäytelmä. Päättäväisyydellä, jääräpäisyydellä ja lujalla tahdonvoimalla Manu löytää kuitenkin aina jotakin hyvää elämästä. Manu on sosiaalinen, mutta kuitenkin itseään rakastava päällepäsmäri, joka sättii veljeään Messiä. Pääseekö Messi pakoon nousevaa myrskyä? Manu kertoo veljesten arkielämästä ja tohelluksista päiväkirjatyylillä mitään salaamatta ja totuuden mukaisesti.

maanantai 29. syyskuuta 2014

"Voi anna mun kaikki kestää! Leikittiin Metukan kans piilosta ja olin telkkarin takana (missäs muualla) hengittämättä ja hiljaa. Se urpo kulki ohitte monta kertaa ja pälyili vaan lattialle. Oli sellanen olo, et olin ollu siellä ainaki vartin ja lähin kattelee mihin se sokia luovuttaja on jääny. Eipä ollu hualen häivää! Jätkä makaa reporankana soffalla ja kattoo telkkaa... Meinas paukahtaa taas verisuani päästä."

Elämää Itämaisten kissaveljesten kanssa

-

maanantai 29. syyskuuta 2014

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti