-
keskiviikko 30. huhtikuuta 2014
Nosta ny ne kulmakarvat ylös ja paa viikset sivulle, nuin! Anna vaan kulmahampaitten näkyä, non upeet, just noin. Sul on muute kanaa tuos etuhampaitten välissä... Hymyä jos sais vielä siihen naamavärkkiin, että sun somat hymykuopat näkyy! Täydellistä! Nyt oot ihan paikallas ja mielellään viel hengittämättä (mahdollisimman kauan) =)
sunnuntai 27. huhtikuuta 2014
Viime yänä eteisessä hiipi killi mua vastaan. Sen ulkomuoto kammottava pimeässä hohti. Näin viirusilmät tuikkimassa, luimukorvat heilumassa ja luihun rungon keinumassa. No, eipä ollut näky kaunis! Silmille mä tassut nostin ja killi myös perässä omansa nosti. Silloin sen mä tajusin, peilissä olikin tuttu kuvastin. Messi nauroi rappusilla, aivan tukehtua oli nauruun. Tästä et sitte puhu kellee, musta ei tehdä kylän pellee.
maanantai 21. huhtikuuta 2014
Eilenä mun elämäni pendoliino suistui tyystin raiteiltaan. Meille kannettiin sellanen nyrkillä tapettava pikkunilkki. Tsiisus mun verenpaineet nousi tähtitieteellisiin lukemiin ihan hujauksessa. Yx kax mun suusta lensi sylkyä ja mun kurkusta pääsi sellanenki murahrus, jotta mä olin ittekki aivan kauhusta kankia. Messi katto mun päälle ja sano jotta "Nyt ei hyvä heilu" ja lähti lätkimään. Perhana, se jätti mut yksin pualustaa meidän kotia siltä rääpäleeltä. Täähän oli suarastaa kotirauhan rikkomista. Luaja paratkoon tätä touhua kesti vajaat pari tuntia, kunnes kotiin tunkeutujat sitte lähti. Siitä se elämä vielä mielenkiintosemmax meniki, meinaan Messinki pärstä alko nyt ärsyttämään. Pitkin iltaa siinä sitte ärjyin koko porukalle ku leijona. Mut kyl se verenpaine alko pikku hiljaa siitä viimein laskee. Pikkukillin emäntä yritti hieroa tuttavuutta mun kanssa, mut teki siinä kyllä suuren virheen. Mä olin niin ahristunnu, etten aatellu enää selkeesti, joten muhun ei saanu enää mitään kontaktia. Kahdentoista eri elukan hajut sekotti mun pääni vallan tyystin. Myönnetään, mä käyttäydyin kyllä aika uhkaavasti sitä mummaaki kohtaa ja mä oon niiiiin sori siitä. Mun käytös oli rumaa ja homma meni pikkusen reisille. Olihan tässä elämäni junaan jälleen uusi kokemus.
lauantai 19. huhtikuuta 2014
Mä tulin tänään kaapista ulos! Onnex en kuitenkaan jääny ulos, elukat olis varmaan syäny mut hengiltä. Mutta paha juttu oli tämäkin. Mut suljettiin eteisen vaatekomeroon. Ensin en ees huamunnu, et mä oon jumissa. Mä vaan otin kaiken ilon irti ja leikin kaulaliinoilla. Nyt oli niin luava olo, et mä en voinu tukahduttaa mun luamisvimmaa. Että ei ku sydänverellä taidetta luamaan. Tosin mä meinasin vetää itteni hirteen niihin liinoihin. Mut olihan se vaihtelua tälläselle peruspäivälle =)
perjantai 18. huhtikuuta 2014
Ai että kevätaurinko lämmittää ihanasti. Kevätvalos näkyy kyl kaikki pöly. Ikkunat on harmaaraitaset ja pölydogit juoksee Metukan kanssa kilpaa. Yäk, yskittää pelkkä ajatuskin. Tuli tuos miäleen… Perheen vanhin poika laitto kerran dödöö kainaloon ja mä sain sellasen yskän puuskan, ettei oo ikinä nähty. Se oli kyllä viiminen kerta ku sellasta täällä on tehty, emäntäki siirty hiuslakasta muotovaahtoon kertaheitolla. Mitäpä ne ei tekis mun hyväksi. Messihän tosin veti henkeensä kiireellä ne viimisetki sumut, et siltäkin on pakosta jääny tietyt aineet käytöstä =)
sunnuntai 13. huhtikuuta 2014
perjantai 11. huhtikuuta 2014
Kattokaa mua! Kattokaa ny tätä naamaa! Näytänkö mä päivääkään vanhemmalta mitä mä oon? Joo nyt on sellanen tuate kuulkaa menossa, että tuutte näkee ihmeitä. Mä en oo "nevö hööd" tästä! Alta pari kymppiä sellanen tökötti ja nahka huutaa "Hoosiannaa." Tää kosteuttaa ja ravitsee. Lisäx tää lisää elastisuutta ja rauhottaa hermopäitä. Tätä mä meinaan käyttää nyt säännöllisesti, kattokaas ku mä haluun näyttää hyvältä hautaan asti. Siitä ei ollu kyl mainintaa, et mitä se tekee mun sisuskaluille. Mut ihan sama, mua ei kiinnosta, jos naama näyttää tältä. =)
torstai 10. huhtikuuta 2014
sunnuntai 6. huhtikuuta 2014
Voi tätä kiroilun sietämätöntä keveyttä! Mun rakkauselämä lässähti sitte yhtä nopeesti, ku se alkas! Mun on pakko nolona tunnustaa, että se upearunkonen ilmestys ei ollu sitä miltä se näytti, mä nimittäin hurahdin pahemman kerran rusakkoon. Mä elättelin jo loppuelämäni kestävää, kiihkeetä ja romanttista tulevaisuutta sen pitkäkorvan kanssa, mut Messi tiputti mut takasin karuun todellisuuteen. Sekin oli joutua punotuksi sen rusakon valheiden verkkoon. Mikä pahinta mun itsetunnolle oli se, että ku tää rusakko olis ollu ees naaras pualinen...
torstai 3. huhtikuuta 2014
Päivä valkeni aamulla tavallista aikasemmin. Istuin ikkunan ääreen kattelemaan ja nautin ihanasta hiljaisuudesta. Sitte mä näin jotain uskomattoman upeeta... Siinä se istu aivan mun ikkunani alla ja katto mua niillä tummilla, suklaanruskeilla silmillä. Ihan vattaa kouras ja häntää nipristi. Mä tuijotin sitä monttu auki ja näytin varmaan ihan vajakilta. Mä en uskaltanu silmää räpäyttää, ettei se vaan katoo. Mietin, onx tää ees todellista? Seki jäi tuijottamaan mua (ehkä vähän riettaastikki) ja se iski mulle silmää. Sen turkki loisti ku kultalanka aamuauringon säteistä. Se nousi takajaloilleen ja tuuli tuiversi sen turkkiin somia, pieniä pyörteitä. Tän täytyy olla kyl joku uus pitkälle jalostettu rotu, sillä oli tosi pitkät korvat ja mielettömän pitkä, kaunis runko. Moon rakastunu!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)