Elämää Itämaisten kissaveljesten kanssa: Hitto mä olin sotkeentua mun omiin pulkan naruihin. Karkas vauhti taas pikkasen lapasesta ja vedin komeet lipat. ”Lihava poika” jahtas mua ja veti mun takajalat alta erittäin sikamaisesti. Taivas varjele, miten mun luut kolis, ku yritin saada mun tasapainon hallintaan. En oo ihan varma, mut multa saatto mennä lonkka sijoiltaan. Onnex jalat kuitenki näyttäs olevan vielä persuksis kiinni =)

-

Elämää itämaisten kissaveljesten kanssa on kertomus määrätietoisesta kissasta, Manusta, joka haluaa tehdä asiat niin, kuin itse parhaakseen näkee. Manu ei kysele toisten mielipiteitä, vaan toimii ajattelematta hetken mielijohteesta. Manun "elämän pendolinolla" pääsee lujaa, mutta toimivatko hätäjarrut? Manun luonteeseen kuuluvalla tavalla kaikki kääntyy monesti päälaelleen ja pienistäkin vastoinkäymisistä saattaa tulla katastrofaalinen murhenäytelmä. Päättäväisyydellä, jääräpäisyydellä ja lujalla tahdonvoimalla Manu löytää kuitenkin aina jotakin hyvää elämästä. Manu on sosiaalinen, mutta kuitenkin itseään rakastava päällepäsmäri, joka sättii veljeään Messiä. Pääseekö Messi pakoon nousevaa myrskyä? Manu kertoo veljesten arkielämästä ja tohelluksista päiväkirjatyylillä mitään salaamatta ja totuuden mukaisesti.

tiistai 18. helmikuuta 2014

Hitto mä olin sotkeentua mun omiin pulkan naruihin. Karkas vauhti taas pikkasen lapasesta ja vedin komeet lipat. ”Lihava poika” jahtas mua ja veti mun takajalat alta erittäin sikamaisesti. Taivas varjele, miten mun luut kolis, ku yritin saada mun tasapainon hallintaan. En oo ihan varma, mut multa saatto mennä lonkka sijoiltaan. Onnex jalat kuitenki näyttäs olevan vielä persuksis kiinni =)

Elämää Itämaisten kissaveljesten kanssa

-

tiistai 18. helmikuuta 2014

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti